Siellä se menee!

Kaverin innoittamana Joose halusi jättää Kuwaharastaan ensin apupyörät ja sitten apukahvan. Sitten kuului "Saa päästää irti!" ja poika polki muutamia metrejä itsenäisesti. Nyt jo liikkeelle lähtökin sujuu omin avuin. Ainoastaan ylämäissä tarvitaan enää työntöapua. Loittonevaa selkää ei voi kuin ihmetellä: miten se näin pian oppi!

 

Lintsillä

Saatiin parhaita ystäviä Helsinki-vierailulle ja hyvä syy lähteä Lintsille.

 

Merirosvo

Merirosvo-teema on ollut meillä nyt pidempään pinnalla ja Joosen riemuksi metsäkerhossa vietettin viimeisellä viikolla merirosvopäivää. Asukokonaisuutta (silmälappu, huivi, koukkukäsi, miekka, asevyö, lintu, aarrekartta ja kaukoputki) peilattiin tarkasti merirosvokuviin, mutta onneksi joustoa löytyi kuitenkin mm. säänmukaisen ulkovaatetuksen ja puujalan suhteen.

Maailma Kylässä -festareilla saatiin myös yksi jännittävä merirosvokokemus:

Isi antaa!

Joonan ensimmäinen kahden sanan yhdistelmä kuului: "Isi antaa!" Hyvin hyödyllinen.

Keikkapäivä

Maailma Kylässä -festareiden lasten vetonaula oli tänä vuonna Teija Sopanen ja Tuttiorkesteri, jonka tahdissa mekin kävimme sadekuuroista huolimatta hytkymässä.

MK-meiningit päihitti kuitenkin samalle päivälle osunut Joosen suosikkibändin, Hevisaurusten, keikka Espan lavalla.

 
Katsokaa noita ilmeitä!!

Lepuskin Änkkärit

Sovimme serkkutreffit Leppävaaran änkkäripuistoon ja olipa perässä pysymistä.

Lomanen Tallinnassa

Poikien isä pitää kesän aikana loput isyysvapaansa ja vapaiden alkuun päätimme tehdä arjesta irrottautumismatkan Tallinnaan. Reissu oli kyllä kaikin puolin onnistunut. Laivamatkoilla riitti tekemistä ja ruokailut sujuivat hämmästyttävän hyvin. Maissa aika hujahti Lentosataman Merimuseossa, jota ei varmaan voi liikaa hehkuttaa (varsinkaan kun olin paikan suhteen edeltä käsin hieman skeptinen). Kuvat kertokoon taas loput.

Sukellusveneessä

 

Joonakin olisi halunnut olla kapteeni

Samalla lipulla vierailimme myös Paksun Margareetan museotornissa.

Vaikuttavin juttu sekä Joosesta että minusta oli "sukellushaarniska".

 

Tärkeä ammatti

Orientoituminen syksyn töihin paluuseen on aloitettu jo näin kesän kynnyksellä. Ammateistakin on sitä myötä käyty muutama keskustelu.

J: "Mikä isin ammatti on?"
M: "Isi on sovellusneuvoja"
J: "Mikä äiti sun ammatti on?"
M: "Äiti on assistentti"
J: "Entä mikä Antti-enon ammatti on?" (Joosella ovela ilme)
M: "Antti-eno on poliisi."
J: "Niin, se se on tärkeä ammatti."

Lasten töissä

Päätöskonsertti

Helatorstaina pääsimme herkistelemään Joosen kuoron päätöskonserttiin. Hevisaurukset olivat kuulemma takarivissä kuuntelemassa. Itse en niitä kuvaamiselta ja muulta jännitykseltä huomannut, mutta esiintymislavalta näkee toki paremmin.

Kuunnelkaa nyt tätä!

Ja katsokaa tätä:

Neljäs äitienpäivä

Äitienpäivänä tarjoiltiin paloja äitiyden joka puolista. Aamuyön unisia kainaloonkömpijöitä, iloisia herätyskiljahduksia, märkiä pusuja, onnittelulauluja, kettukortti ja metsäkerhohenkinen korupuu, eväsretkeilyä keskuspuiston kallioilla, parvekekakkukahvittelua ja intialaista noutoruokaa.

Päivä sisälsi myös kaadettuja valkovuokkomaljakoita, maistiaisia astianpesukoneen tabletista sekä äitienpäivän kunniaksi sähistyn "Jos vielä kerran pistät sen (multaisen sormikas-)sormen suuhun, niin mä leikkaan sen irti!". Jottei liian imeläksi mene.