Joona 9 kk

Meidän vauvanpallero täytti jo kolme kvartaalia. Joona on sanonut satunnaisia kertoja "äiti", sitäkin useammin "ihi". Kaikki taas voivat allekirjoittaa, että Joona tietää minkälainen pärinä lähtee moottoriajoneuvoista.

Uusimpia taitoja ovat vilkutus ja seisominen (vahingossa) ilman tukea. Tukea pitkin Joona kävelee yhä pidempiä matkoja, mutta siirtyy lopulta konttaamiseen. Niin vaan pääsee paljon nopeammin paikasta toiseen. Kuten vessaan, jonne Joona vilahtaa heti jos ovi on raollaankaan. Pomppiminen on edelleen hauskaa ja kävelytyskin päättyy useimmiten kunnon pomppuihin.

Ratsastuksen MM-kisojen innoittamana

Hauskinta olisi isoveljen kanssa painiminen. Vanhemmat vaan tulevat keskeyttämään treenit yhtenään muistuttaen painoluokista. Muita lempipuuhia ovat lehtikorien tyhjennys ja pikkuroskien kerääminen omaan suuhun. Perus ysikuisen hommia siis.

Punainen vasara

Joonan ensimmäinen lempilelu lienee valikoitunut.

Eri äidit?

Kaupassa täti-ihminen kysyi mieheltäni onko pojilla eri äidit kun ovat niin erinäköisiä.

Luonnontieteellisessä

Nyt yksi sadepäiviin säästellyistä museoista on kertaalleen nähty. Luonnontieteellinen kestää kyllä useammankin vierailun, sillä Joosen tahdissa muutamakin mangusti jäi näkemättä.

Ilahduttavaa että museosta löytyi myös asioita joihin sai luvan kanssa koskea

Jälkikäteen haastateltuna hauskinta oli dinosaurus

Hotellilomalla

Parhaiden helteiden aikana tartuimme hotellipakettitarjoukseen ja vaikka mittarilukemat jäivät tällä viikolla alle kahdenkympin ei hotelliloma sadekeleilläkään hullumpi idea ollut. Ainakin mukavaa vaihtelua arkeen. Kaksi vuorokautta viihdekeskuksessa olikin aika tehokas irtiotto vaikkei Vantaata kauempana oltukaan.

Kerrossänky oli hotellihuoneen ykkösjuttu. Kakkosena tuli tarkkailupaikka Helsinki-Vantaalta nouseviin lentokoneisiin.

Hissin käytön Joose hallitsi suvereenisti ja sai kanssamatkustajat hymyilemään todetessaan että "kyytiin mahtuivat kaikki ihmiset ja äiti".

Flamingon vesipuistosta olimme kaikki innoissamme. Joona jaksoi polskia ilman päiväunia jopa puolitoista tuntia, mutta nukahtikin sitten kesken pukeutumisen. Joosea taas ei olisi saanut liukumäkikierteestä ilman hampurilaisella houkuttelua.

Sisäseikkailupuisto Naurusaartakaan ei voinut tällä reissulla ohittaa ja se olikin meidän kolmivuotiaalle ensimmäinen kerta sisäleikkipuistossa. Joona varmaan kiertää veljensä peesissä kaikki jutut vähän alaikäisenä.

Syksyn ensimmäisestä flunssasta kärsivien ja huonosti syövien poikien kanssa kaksi päivää poissa kotoa oli ihan sopiva aika.

 

 

Ihana viileys

Helteille hyvästit! Meillä voi taas käyttää kotona vaatteita ja laittaa liedellä ja uunissa ruokaa. Ehkä tätäkin päiväuninäkyä tulee silti vielä talvella ikävä:

Isojen metsäkerhossa

Tällä viikolla palattiin taas aikataulutettuun elämään ja Joose aloitti metsäkerhon. Isojen ryhmässä ja keväistä isommassa ryhmässä.

Mutsia vähän jännitti eka kerhopäivä, mutta turhaan: metsästä palasi iloinen poika, jolle isompi kaveri vielä ennen lähtöä kertasi litanian p:llä alkavia sanoja kotona harjoiteltavaksi. Isältään Joose tiedustelikin "muistatko mikä on piwwu?"

Arvaa mis!

Arvaatteks mis me si oltti remontti paos?

Siäl o myäs sellane paikka ku Samppalinna.

Sit siäl kulkke sellane Jokke Jokijuna.

Kurala Kylämäes me nähtti mu ihana kummityttö ja se velje ja äiti.

Siäl assu myäs meiä kummipoika, joka täytti seki jo kolme vuat.

Ja sit ko me siält sunnuntai lähetti, ni tuli tiätty heti kauhhe ikävä kaikki rakkai.

Aurinkolahti

Sunnuntain rantakohde oli Mustalahden a.k.a Aurinkolahden uimaranta.

 

Meidän kevyen rantavarustuksen kuljettamiseen tarvitaan jo yksi pyöräkärry. Onneksi toinen pojista istuu yleensä mun matkaseurana pyöränistuimessa, jotta treeni olisi vähän tasapuolisempaa.

Munkkiniemessä

Niin kului yksi lauantaipäivä pyörän selässä ja rannoilla. Ensin suunnattiin Munkkiniemen rantaan, sieltä Torpanrantaan lounaalle, Regattaan iltapäiväkahville ja kaupan kautta vielä Pirkkolan plotille iltauinnille. Eipä tarvinnut olla omaa kotia lämmittämässä.

 

Salaatti ei jäähdy!

Päiväunet

Tukka irti!

Koittihan se päivä kun mutsi taipui ja Jooselta lähti tukka. Kirpaisi melkein kuin olisi oma letti leikattu mutta onhan tuo kieltämättä helppohoitoisempi eikä oikeastaan hullumman näköinenkään.

Ennen koneen esille ottamista yritimme vielä kalastella Joosen kantaa asiaan:
"Mitäs sanot jos leikataan sulle lyhyet hiukset niin kuin isillä ja Joonalla?"
"Kiitos."

Tove Janssonin näyttelyssä

Ateneumistahan se Muumipeikon irronnut pää löytyi.

Pojat sovittivat myös häntiä.