Mummulaan matkasimme poikkeuksellisesti autolla kahden vierailun ja kahden pysähdyksen taktiikalla ja aikaa kuluikin leppoisasti puoli vuorokautta.
Perillä päivät hujahtivat mummulasta tutuissa, mutta kotioloista poikkeavissa puuhissa. Trampoliini, leikkimökki, riippumatto, traktorit ja ruohonleikkuri olisivat pitäneet pojat pihalla iltamyöhään. Sisähoukuttimeksi onneksi löytyi veljieni vanha kauko-ohjattava, jota Joose oppi jo varsin hienosti ohjaamaan.
Mummulasta matka jatkui suoraan (toki junaa kerran vaihtamalla) Turun mummilaan. Turussa ehdimme viikonlopussa nähdä yhdellä kertaa paljon sukua, aussifutista ja välissä vähän eläimiä ja ystäviäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti