Seuraa vailla

Ei sovittuja tapaamisia. Siispä järjestimme sattumanvaraisia tapaamisia. Aamupäivällä lähileikkipaikalla tapasimme isän ja pojan, jotka eivät selvästikään olleet tulleet kontaktoimaan tuntemattomia. Joose sen sijaan olisi ollut mielellään heidän leikkiensä keskipisteenä ja rikkonut isän tekemät hiekkakakut. Lähdimme melko pian pois.

Iltapäivällä, kun olin kymmenennen kerran kieltänyt Joosea repimästä kirjoja, lyömästä televisiota ja rämpyttämästä postiluukkua, totesin olevani munkkikahvien tarpeessa ja suuntasimme Maunulan majalle. Keskustelimme siellä säännöllisesti Maunulassa ulkoilevan Ami-kissan ja emäntänsä sekä pyöräilevän isä-poika-kolmikon kanssa. Sitten leikimme omalla pihalla ja odotimme ja odotimme, että Joosen isä tulisi töistä kotiin.