Joose herätti aamulla isänsä valmistamaan meille aamiaista ja jatkoimme yhdessä unia vielä tunnilla. Aamiaisen lisäksi mua hemmoteltiin Chloén uudella tuoksulla. Vihjaukset oltiin siis hyvin poimittu. Leppoisan aamun jälkeen kävimme Keskuspuistossa kävelyllä ja otimme äitienpäiväkuvia samassa paikassa kuin vuosi sitten. Näin seuraavat 18 vuotta. Kai äiti voi niin kauan pakottaa?
Jatkoimme ulkoilmaelämää Roihuvuoren hanamin merkeissä. Kirsikkapuut eivät olleet Itä-Helsingissä vielä kukassa, mutta meidän naapurissa sen sijaan on jo melkoinen kukkaloisto.
Iltapäivällä joimme kaksin kakkukahvit, kun juhlan aiheuttaja nukkui päiväunia parvekkeella. Eikä muuten tullut paha kakku.
Jatkoimme ulkoilmaelämää Roihuvuoren hanamin merkeissä. Kirsikkapuut eivät olleet Itä-Helsingissä vielä kukassa, mutta meidän naapurissa sen sijaan on jo melkoinen kukkaloisto.
Iiihania kuvia ja tunnelmia. Ja joo, kyllä äiti voi pakottaa. Koska se vaan - noh - voi.
VastaaPoistaAivan ihanat äitienpäiväkuvat. Äiti voi pakottaa sen 18 jälkeenki, joka vuosi tästä eteenpäin. - Joosen nuorempi täti
VastaaPoistaKiva, jos kuvat onnistuivat välittämään tunnelmia. Oli kyllä taas sellaisia onnenpurskahduksia :)
VastaaPoista